Yöllä tuuli ulvoi pimeydessä. Räntä löi mustaan ikkunaan. Aamulla valkoinen maa oli kuin jäisen sokerikuorrutuksen peitossa. Pihalla autojen renkaiden jäljet kaartelivat salaperäisinä viesteinä tuntemattomalla kielellä. Katselin niitä ja mieleeni muistui Helenan eilinen neuvo: Käsittele kaikki stressaavat tilanteet kuin koira. Jos et pysty syömään sitä tai leikkimään sillä, kuse vain sen päälle ja kävele tiehesi.